SE laitto mulle viestiä...tänään iltapäivällä.Toisaalta mä oon helpottunu,koska oon miettiny kaikki nää päivät et oisko mun sittenki pitäny ottaa siihen yhteyttä.Nyt ei tarvi enää miettiä.Oon mä tästä silti vähä epävarma.Ainakaan en aio nyt tehä sitä virhettä,että alkaisin kiirehtiä asioita.Jos tutustutaan,haluan tutustua rauhassa,enkä tällä kertaa aio hyåätä sänkyyn saman tien.Mitähän mulle on tapahtumassa?Ehkä mä oon kehittäny itelleni jonkilaiset periaatteet after all.
  Tänään on ollu muutenki outo päivä.Ollaan vaan hengattu kavereiden kanssa..vaikka tietty pääsykokeisiinki olis voinu lukea.Ylipäätään miettiä,mitä aion elämälläni tehdä.Mutta eii..ei tämmösenä päivänä vaan pysty.
  Mua pelottaa.Meen huomenna kotiin ja vaaka on siellä.Tiiän,että aion torstai-aamuna hypätä sille..mut se mitä mä tuun näkemään siitä,pelottaa mua.Kyllä mä tiiän,että mä en oo voinu niin hirveesti lihoa..kyllä mä nyt sen verran peilistäki näen.Mut entä jos ahdistun ja päätän että mä mitään terveeksi tahdo,parempi vaan jatkaa samalla linjalla ja alan taas syödä niin vähä että en jaksa muuta tehdä ku käydä pakollisella lenkillä ja sen jälkeen maata sängyssä ja odottaa sitä,että saan seuraavan kerran syödä.Mun elämä on ollu paljo helpompaa sen jälkeen,ku päätin että sairaat ajatukset lähtee mun päästä.Musta on ollu kiva elää..laittaa ittensä nätiksi,olla kavereiden kanssa,nauttia auringosta..Mua ei palele.Mun pää ei oo kipee.Mua ei pyörrytä joka kerta ku nousen seisomaan.Mun on hyvä olla..
  Ja nyt joku ihminen on vielä kiinnostunu musta ja mä huomaan heti että se saa mun hälytyskellot soimaan..saa mut alkaan rakentaan sitä saatanan muuria mun ympärille,jota mä vihaan niin paljo.Entä jos mä en halua kätkeä itteeni?Entä jos mä tällä kertaa vaan antaisin mennä ja heittäytyisin ja kattoisin voisko siitä tulla mitään.Tää on niin outoo..Mitä mä teen?